Tämä on virtuaalihevonen   |   This is a sim-game horse
VH14-017-0249

Wyat Fancy Melody VVJ-I, ★★★

© kasvattaja

Virallinen nimi Wyat Fancy Melody "Molli, Molly" Omistaja Meeri N. VRL-02160
Syntymäaika 14.02.2014, 17-vuotias Kasvattaja Wyat Shetlands
Rotu, sukupuoli minishetlanninponi, tamma Koulutustaso noviisi valjakkoajo
Väri, säkä rautiaankirjava, 85cm Saavutukset VVJ-I (109,25p), ★★★

Luonnekuvaus

Ihana pieni Molli-tamma sulattaa varmasti monen hevosharrastajan sydämen. On varsin huvittava näky, kun tamma yrittää pienillä jaloillaan pysyä muiden isompien ponien perässä esimerkiksi laitumella. Yllättävän lujaa se kyllä tarvittaessa pääsee, mutta hieman mukavuudenhaluisena ponina se tykkää enemmän tarhassa hengailla heinäkasalla kuin reuhata muiden kanssa.

Molli on juuri sopivan kokoinen hoitoponi perheen pienimmille. Se jaksaa kyllä olla letitettävä tai harjattavana vaikka koko päivän, kunhan välillä saisi pitää ruokatauon. Tamma tervehtii karsinaan tulijoita yleensä hörökorvilla ja iloisella ilmeellä - harvassa on ne päivät, jolloin se näyttää vihaisena takapuoltaan heti ensimmäisenä. Molli pysyy aika hyvin paikoillaan harjatessa kiinnittämättäkin, mutta silloin se saattaa välillä tutkia esim. taskuja ja harjapakin sisältöä. Jos se löytää jotain hevosnameja, niin ne katoavat silmänräpäyksessä parempiin suihin. Muutenkin tamma on aika perso kaikelle ruoalle, ja sen avulla ponin saa tekemään melkein mitä vaan. Arkiaskareet onneksi sujuvat hyvin ilman ruoalla lahjomista. Loimista tamma ei pidä, ja useamman ulkoloimen olen tarhasta löytänyt järsittynä mudasta. Muut varusteet pysyvät päällä hyvin ja lapsikin saa sille laitettua suitset päähän ja satulan selkään.

Molli on ajoponina hieman tylsä kokeneemmalle kuskille, mutta kiva opetusponi pienimmille. Tamma tottelee kuskin ohjeita lähes viiveettä, eikä raippa tarvitse olla mukana kuin muodon vuoksi. Siinä mielessä poni on tylsä ajettava, koska se tekee vain sen, mitä kuski on käskenyt - eikä yhtään ylimääräistä. Se kulkee korvat hörössä juuri sitä vauhtia, mitä kuski pyytää. Laukassa se saattaa hieman innostua menemään hieman lujempaa, mutta kokematon kuski tuskin sitä huomaa. Molli on tasaisen varma suorittaja kaikissa osakokeissa, mutta kuskin osaaminen on aika suuressa roolissa. Koulukoe on kuitenkin osaavan kuskin kanssa tamman bravuuri, sillä siinä valjakko pääsee näyttämään minimaaliset avut ja hyvän yhteistön hedelmät.

Sukutaulu ja jälkeläiset

Isälinja: Shade of Mystic - Felix v.d. Wills
Emälinja: Wyat Vogue Me Crazy - Kayleigh's Curley Pemble

i. Shade of Mystic
rt, 79cm
KTK-III
ii. Felix v.d. Wills
phkkokrj, 80cm
iii. Petalle's Cream
iie. Janda v.d. Wills
ie. Hagelbergs Vivine
vkkkrj, 76cm
iei. Fjållen SWE
iee. Hagelbergs Vanessa
e. Wyat Vogue Me Crazy
rtkrj, 83cm
VVJ-I, KTK-III
ei. Ch Bonham Razzberry
rtkrj, 82cm
SHLA-I, VVJ-I, KTK-III
eii. Cranberryraz
eie. Atterberry Exotica
ee. Kayleigh's Curley Pemble
rtkrj, 84cm
VVJ-I, SHLA-I
eei. Boombox Beatsticks
eee. Kayleigh's Cutterfly

Syntymäaika Sukupuoli Nimi Isä Saavutukset
01. 05.08.2020 tamma Snilli Melinda Moons Sweety Batman KTK-III, kilpaillut porrastetuissa

Kilpailukalenteri

Porrastetut Muut
Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 0.00
Nopeus ja kestävyys: 0.00
Kuuliaisuus ja luonne: 615.02
Tahti ja irtonaisuus: 0.00
Tarkkuus ja ketteryys: 792.11

Valjakkoajossa 1407.13 op. (vaikeustaso 4)

31.03.2020 Kuunokka, tuom. Miltsu - III-palkinto
25.11.2018 Valyrian Shetlands, tuom. birdie - II-palkinto
07.07.2018 Valyrian Shetlands, tuom. EmmiN. - III-palkinto

24.09.2023 VVJ Fellbury Stud - Keilakunkku 2023 (syksy), noviisi kestävyyskoe - 65/85
23.09.2023 VVJ Fellbury Stud - Keilakunkku 2023 (syksy), noviisi tarkkuuskoe - 57/94
22.09.2023 VVJ Fellbury Stud - Keilakunkku 2023 (syksy), noviisi koulukoe - 46/104
31.12.2022 VVJ VSY - VSY-Cup, noviisi yhdistetty - 01/57
31.12.2020 VVJ Cup Fellbury Stud - noviisi yhdistetty - 06/80
28.04.2019 VVJ Husgård Stud - Keilakunkku 2019 (kevät), noviisi tarkkuuskoe - 08/129
28.08.2018 VVJ Lorun Suomenhevoset - Keilakunkku 2018 (syksy), noviisi koulukoe - 05/131

Päiväkirja ja valmennukset

01.09.2018 Päiväkirjamerkintä

Eipä ole vielä Mollylle löytynyt sopivaa oria ensimmäisen varsan isäksi. Ihan toimettomana tamma ei ole siitä huolimatta ollut, vaan se on päivät viettänyt isossa ponilaumassa hengaillen muiden ponien kanssa. Kerran meiltä pyydettiin erääseen lasten tapahtumaan rapsutusponia ja Molly tuli heti mieleen. Ai että poni nautti saamastaan huomiosta, kun useampi lapsi antoi sille rapsutuksia ja herkkuja. Nyt tuli ainakin testattua, että tamma sopii tällaisiin hommiin koska vaan.

Ollaan me Mollyn kanssa käyty myös pariin otteeseen näyttelyissä kisauran jälkeen hakemassa ulkopuolista arviointia. Hieman on hajontaa tuloksissa, sillä ensimmäisessä shetlanninponien rotunäyttelyssä tamma palkittiin minitammojen luokassa kolmannella palkinnolla ollen toiseksi viimeinen, mutta RMP-ensiarvostelussa tuloksena oli 3 tähden palkinto. Ehkä ensiarvostelussa arvosteltu tamman hyvä luonne hieman kompensoi rakennetta, joka ei heidän mielestään ollut mikään älyttömän huono. Ei tämä kauheasti helpota sopivan orin etsintää, mutta kyllä me se vielä joskus löydetään!

06.08.2020 Päiväkirjamerkintä

Mollin varsan isähän löytyi lähempää kuin osattiin aavistaa. Kovasti etsimme netin syövereistä jalostukseen tarjottuja shetlanninponioreja, mutta jokin niistä aina puuttui. Usein ehdokasorit olivat luonteiltaan hieman liian räväköitä makuuni, asuivat liian kaukana tai sitten säkäkorkeus oli lähelle standardin ylärajaa. Kun eräs tallitytöistä ehdotti meidän omaa kirjavaa miniori Patea, tunsin itseni sokeaksi - Patehan olisi mitä mainioin isäori! Minit saivat viettää yhteistä aikaa laitumella, ja Molli tiinehtyikin ensi yrittämällä. Koko tiineysaika meni ongelmitta. Tamman maha oli aikamoinen pallo loppuajasta, eikä se silloin tehnyt juuri mitään muuta kuin syönyt ja nukkunut. Sieltä syntyi pieni ja todella nätti kirjava tammavarsa, joka osoittautui rohkeaksi ja energiseksi tapaukseksi.

31.12.2022 Päiväkirjamerkintä

Mollin varsasta Melindasta on kasvanut jo iso poninuorikko, ja sen vieroitus meni yllättävän hyvin. Ehkä Molli vain huokaisi henkeä, kun se sai rauhassa syödä heinät ja väkirehut ilman, että toinen pomppii vierellä ja syö samoja ruokia.

Mammaloman jälkeen Molli on taas päässyt treenin makuun. Eräs aloitteleva, mutta kehittyvä ponikuski Elli on käynyt ajamassa tammalla säännöllisesti, ja kunto on kasvanut nousujohteisesti. Valjakko osallistui muutamiin harjoituskilpailuihin helppohin luokkiin, ja koska niissä meni hyvin, Elli oli halukas kokeilemaan ihan virallisia kisoja. VSY:n valjakkoajo-Cup oli taas aika lähellä, joten ilmoitin valjakon sinne kokeilemaan taitojaan noviisiin yhdistettyyn luokkaan. Autoin tietenkin vielä treeneissä ja ponin kisakuntoon saamisessa. Molli oli tyytyväinen kaikesta huomiosta, mitä se sai - erilaisia harjan letitysvaihtoehtoja kokeiltiin monta iltaa.

Itse kisamatka Tiikeriluolaan meni hyvin. Mukana oli Mollin lisäksi muitakin poneja, kuten sen paras kaveri Juju. Molli käyttyi kisapaikalla varsin mallikelpoisesti, mutta onhan sillä kokemustakin takana jo monta vuotta. Verryttely meni suunnitelmien mukaan, vaikka Elli hieman kokemattomana kuskina ei aina ihan muistanut kaikkea. Heidän vuoronsa tuli aika luokan alkuvaiheilla, niin kauaa ei kuski ehtinyt jännittää. Molli meni tasaisen varman oloisesti kaikki osakokeet, eikä tarkkuusajossakaan yhtään palloa tippunut. Yllätys oli suuri, kun valjakko kutsuttiin palkintojenjakoon ja he saivat sinivalkoisen ruusukkeen - vieläpä ensimmäisistä kunnon kisoistaan! Elli oli onnensa kukkuloilla ja tallille päästyään ja ponin hoidettuaan alkoi heti katsomaan uusia kisoja. Taas tuli todistetua, että Molli on hyvä konkariponi nuoremmille lapsille.

11.07.2023 Päiväkirjamerkintä

Molli ja Juju ovat saaneet nauttia kesästä metsäpihatossa, kun niitä ei ole voinut laitumelle laittaa kaviokuumeriskin vuoksi. Tuoretta laidunruohoa ne ovat saaneet pihattoon ja narun päästä niitä on syötelty myös päivittäin. Ainakin tähän asti niiden kesän vietto on ollut leppoisaa ja ne ovat vaikuttaneet tyytyväisiltä. Siksi hieman ihmettelin, kun minulle tuli soitto ja kyseltiin, onko ponini karkuteillä. Kun puhelimessa sanottiin ponien olevan pieniä ja vaaleita, tiesin heti mennä katsomaan Mollin ja Jujun tarhaa. Tyhjähän se oli. Yhdeltä reunalta löytyi osittain irti oleva lauta, jonka jotain välistä pieni poni varmasti mahtui. Ei auttanut kuin lähteä hakemaan karkulaiset takaisin kotiin. Onneksi ne eivät olleet kauaksi pötkineet, kun ponien löytäjä kertoi olevansa naapureitamme reilun kilometrin päästä. Tallilaiset korjasivat sillä välin rikkoutuneen aidan. Ponit eivät olleet milläänsäkkään kun anteeksipyyntöjen kera kävin hakemassa ne. Pihatossa ponit alkoivat heti syömään maahan jääneitä heinien korsia ihan niin kuin ne eivät missään olisi olleetkaan. Pitänee tarkistaa aidat vielä paremmin, ettei vastavaa tapahtu uudestaan.