† RIP 01.10.2013 - 26.05.2019

© kasvattaja

Virallinen nimi	Moon Pikantti "Piitu"	Omistaja	Meeri N. VRL-02160
Syntymäaika	01.10.2013, 23-vuotias (4v 15.12.2013)	Kasvattaja	Moondance
Rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma	Koulutustaso	ko helppo B, re 120cm
Väri, säkä	punarautias, 160cm	Rekisterinumero	VH13-018-1430

ERJ:n laatuarvostelu 30.08.2015 6 + 40 + 25 + 20 + 15 = 106 p ERJ-I	Palkittu 15.01.2014 palkinnolla KTK-III (R) 17 + 15 + 17 + 16 = 65p KTK-III
SLA:n laatuarvostelu 30.10.2017 12 (3+3+3+3) + 23 + 24 + 21 + 20 = 100p SLA-I

Luonnekuvaus

Pikantissa yhdistyy puoliverisen huima hyppykapasiteetti sekä suomenhevosen rehellinen luonne. Parempaa estehevosta isoille esteille en olisi voinut miseryltä saada Moondancesta, joten onni oli, että hän tamman meille myi.

Kotioloissa Piituksi kutsuttu tamma on jokaisen hoidettavissa ja käsiteltävissä, vaikka sen vanhemmat eivät olekaan kaikista helpoimmasta päästä. Jotkut ovat sitä "haukkuneet" pystyyn kuolleeksi, kun tamma ei tee mitään ylimääräistä arkielämän toimissa, kuten harjauksessa, loimittamisessa, varustamisessa tai pesussa. Joskus Piitun kanssa voi käydä aika hieman pitkäksi, mutta juurikin rauhallisuutensa vuoksi se onkin oiva opetus- ja terapiahevonen. Moni hieman ujompi hevostyttö on Piitulle kertonut salaisuuksiaan ja tamma on toiminut halinallena yhdelle jos toisellekin lapselle.
Piitun varustaminen onnistuu yleensä ilman mitään ongelmia. Taluttaessa tamma kävelee nätisti vierellä, mutta vauhti yleensä kasvaa esim. tarhoille vietäessä. Piitu on varsinainen laumasielu, eikä se tykkää olla yksin tarhassa tai oikeastaan missään paikassa. Aina sillä on oltava seuraa. Se on hyvää pataa useankin hevosen kanssa, ja se onkin pienen laumansa pomo.

Niin kuin aikaisemmin tuli toteen, Piitu on niin selkeästi estehevonen kuin olla ja voi. Se hyppää kyllä esteiden yli todella varmasti, eikä ratsastajan oikeastaan tarvitse tehdä paljon muuta kuin pysyä kyydissä ja ohjata. Energiaa sillä riittää heti ratsastajan selkään saatuaan, ja se tekee kyllä töitä vaikka koko päivän. Kestävyys ja kuuliaisuus ovat tamman salaisia aseita esteradoilla, sillä niiden ansiosta se jaksaa hypätä pitkänkin esteradan ja tehdä tiukkojakin käännöksiä nopealla tahdilla. Piitu harvoin kieltäytyy ennen estettä, mutta hätäpäissään se kyllä saattaa kolautella puomia ja tiputtaa niitä. Raippa on aika turha väline, sillä tamma hyppää puhtaita ratoja ilman sitäkin. Sileällä Piitu ei enää ole ihan niin reipas ja energinen kuin esteradalla, mutta töitä se tekee edelleen samalla motivaatiolla. Maastohevoseksi on siitä kiva, ettei se pahemmin pelkää mitään esimerkiksi puskista hyökkääviä vihreitä marsilaisia.

Piitu on kokenut kisakonkari ja se myös näkyy kisapaikalla. Tamma ei pahemmin välitä kisapaikan hälinästä, vaan se nuokkuu trailerissa tai hoitajan vierellä. Sen kanssa on helppo toimia kisapaikalla, kun se ei käyttäydy mitenkään erikoisesti. Niin kuin kotonakin, esteradalla tamma syttyy ja on tulinen oma itsensä. Matkaseuraa se kuitenkin aina tarvitsee, eli seuraponi lähtee matkaan jos joku muu tallin hevosista ei kisaa samoissa kisoissa.

Sukutaulu

Isälinja: Joogin Pirstale - Viehättävän Pilotti - Tornado HUI - Törkee F31M1
Emälinja: Moon Kikapo - ILO Leinikki - Ilotar KIR - Tarutar VOE - Humun Hilja - Humun Bertha

Jälkeläiset

Kilpailukalenteri

Päiväkirja & valmennukset

24.05.2014 Päiväkirjamerkintä, kirjoittana misery.

Huh hellettä! Olin pitämässä valmennusta toiselle kasvatilleni Meerin luona, kun hän pyysi seuraksi maastoilemaan ja kahlailemaan läheiseen järveen. Tarjouksesta ei voinut kieltäytyä, sillä saisin alleni oman kasvattini Moon Pikantin. Harjasimme nopeasti ratsut ja pian istuimmekin ilman satulaa kahden suomenhevosen selässä tallin pihassa. Meeri suuntasi edeltä metsän siimekseen ja seurasin Pikantilla perässä.

Otimme pienet pätkät metsäautotiellä ravia ja laukkaa. Pikantin askeleissa oli miellyttävä istua ja sen pyöreä selkä teki siitä entistä mukavampaa. Pian edessä näkyikin läheinen järvi ja sen hiekkaranta. Meerin ratsu asteli varmoin askelin veteen, mutta Pikantti jäi rannalle ihmettelemään. "Menehän nyt, ei se vesi sinua syö", naureskelin tammalle. Sehän teki työtä käskettyä ja hyppäsi valtavalla loikalla veteen. En osannut varautua siihen ja putosin kyydistä kastaen talviturkkini kokonaan. Pikantti ui pienen lenkin Meerin ratsun perässä ja tuli sitten takaisin rannalle. Meeriä nauratti ja itsekin aloin pian vain nauramaan tapahtuneelle. Kapusin uudestaan Pikantin selkään ja kävimme kahlaamassa yhdessä pienen kierroksen rannassa. Suuntasimme takaisin tallille käynnissä. Helle ei tuntunut enää niin pahalta, sillä olin litimärkä. Pikantti pärski tyytyväisenä matkan varrella.

10.10.2014 Päiväkirjamerkintä, kirjoittana Ilona Saarimaa eli uppe

Pääsin tänään meidän lähitallille hoitamaan ihanaa Piitu-suokkia. Sain hakea sen itse tarhasta ja harjata oikein hyvin. Tarhasta sitä ei meinannut saada millään, se oli jotenkin tosi unisen näköinen siellä seistessään. En nähnyt tallilla ketään tuttuja, joten juttelin kuulumiset Piitulle karsinassa. Tallin omistaja Meeri kävi minua onneksi moikkaamassa kun hän on minun sukulaiseni ja ikävä oli tietty molemmilla. Uskalsin myös kysyä Meeriltä, että voisinko joskus ratsastaa vaikka Piitulla. Hän lupasi harkita sitä. Harjasin Piitun ensin kumisualla, sitten pölyharjalla ja lopuksi pehmeällä harjalla. Jouhia setvin käsin ja yritin myös puhdistaa kaviot. Piitu kuitenkin piti jalkoja maassa aika kovaa, joten jouduin pyytämään ohikulkevan tallitytön apuun. Kun olin harjannut Piitun jätin sen karsinaan, koska iltaruokinta alkoi pian. Harjat putsasin ennen kuin vein ne paikoilleen. Kävin vähän tutkimassa tallia lopuksi ja asettelin Piitun varusteita hyllyissä siististi. Piitusta voisi tulla minun lempihevoseni täällä, se on tosi kiltti ja rauhallinen. Toivottavasti saisin vaikkapa joululahjaksi ratsastaa Piitulla, toivon sitä tosi tosi paljon!

19.05.2015 Päiväkirjamerkintä

Piitulla on kaikki sujunut kuin Strösössä, vaikka tänne päiväkirjaan ei ole juurikaan kirjoiteltu. Se on saanut viettää päivät ja yöt pihalla, mikäli säät ovat sen sallineet. Tamma on ystävystynyt toisen kisaeläkkeellä olevan suomenhevostamma Ainutlaatuisen kanssa, ja ne kulkevatkin laitumella ihan rinta rinnan. Piitua on käynyt hoitamassa pari yläkouluikäistä tyttöä, ja tamma on pitkästä aikaa saanut kunnolla huomiota. Mitä olen tyttöjen puuhastelua katsellut, niin ainakin Piitu tykkää heistä, kun varsinkin harjatessa hevosen alahuuli venyy oikein kunnolla. Olen pyytänyt tyttöjä myös vähän liikuttamaan sitä, ettei tamma paisu ihan mahdottomiin mittoihin.

Varsoja Piitulle on jo kertynyt kolmisen kappaletta, kaikki oreja. On siinä ollut tammalla kaitsemista, kun yksikään näistä ei ole ollut helppo varsana. Tammavarsa vielä siintäisi ajatuksissa, joten tamma astutetaan varmaan vielä yhden kerran jollain hienolla estesuomenhevosella. ERJ-laatikseen tähtäämme myös mahdollisimman pian, varmaan heti jo seuraavaan tilaisuuteen.

23.12.2014 Estevalmennus, valmentajana misery.

"Suomenhevostamma Pikantti olikin kokenut konkari esteradoilla ja lähinnä löysinkin moitteita ratsastajan työskentelystä - en toki mitään hirveän karkeita virheitä. Aluksi ratsastaja oli turhankin hätäinen, jolloin voltit ja pysähdykset tulivat liian nopeasti ja hätäisesti. Pikantti teki töitä käskettyä ja yllätyin, miten ketterä suomenhevonen voikaan olla. Ratsastaja otti neuvoista vaarin ja teki lopulta silmiä hiveleviä suorituksia kumpaankin suuntaan. Sarjaesteet eivät tuottaneet vaikeuksia ja sain oikein keksimällä keksiä jotain sanottavaa. Pikantti katsoi itse hienosti ponnistuskohdat ja välimatkat, joten ratsastajan tehtävä oli lähinnä vain nauttia menosta. "Mitä ihmettä te teette valmennuksessa, kun osaatte jo kaiken?" naureskelin loppukäyntien aikana. Nyt vain kohti laatuarvostelua, josta taatusti tulee hyvät pisteet!"

04.01.2015 Estevalmennus, valmentajana narri

"Meeri oli verrytellyt Pikantti-tammansa jo valmiiksi sileällä, joten kentälle päästyäni pääsin saman tien rakentamaan rataa, jota oli tarkoitus hypätä tamman omalla korkeudella. Rataan kuului 12 estettä (pystyä, okseria, trippeliä, sarjaa) ja se oli luonteeltaan niitä teknisempiä ja vaativampia. Muutaman esteen jätin alkuun pienemmiksi, jotta ratsukko saisi ottaa verryttelyhyppyjä. Verkkahypyt sujuivatkin ilman sen suurempia kommervenkkejä: Pikantti eteni sopivan reippaasti ja energisesti, hyppäsi hyvin ja Meeri pysyi selässä skarppina, tarvittaessa askelta lyhentäen tai pidentäen.
Mitäpä sitä turhaan venyttämään verkkoja, kun kaikki sujui hyvin. Selitin alkuun Meerille radan ja kävelytin ratsukon sen reittejä myöten, selittäen samalla askelmäärät ja lähestymiset sun muut olennaiset osat, joita myös kisojen radan kävelyssä katsottiin. Kun Meeri varmasti muisti, mikä este tuli minkäkin jälkeen päästin ratsukon hyppäämään rataa. Pikantti on selvästi todella hyvä tamma, sillä en voinut kuin ihailla ratsukon menoa. Tamma eteni rohkeasti, reippaasti ja hyppäsi rehellisesti, vaan vaati silti ratsastajaltaan työntekoa. Trippelille Pikantti kielsi, kun askel ei sopinut kunnolla, pääsin siis mäkättämään vähän siitä ja tästä, mikä radalla voi mennä pieleen. Loppujen lopuksi kielto johtui enemmänkin huonosta tuurista - näitä sattuu kaikille, vaikka periaatteessa kaikki osaset ovat kohdallaan.
En laittanut Meeriä ja Pikanttia hyppäämään rataa kuin pari hyvin sujunutta kertaa, jotta tamma ei väsähtäisi ja alkaisi sen vuoksi tehdä virheitä. Vaikka valmennuksen alkuun tuli yksi kielto ja pari kertaa tamma hipaisi kaviollaan puomia, sujuivat radat noin kisasuorituksena ajatellen hyvin. Pikantti teki oman hommansa, Meeri teki omansa ja kyllä tällaiselle suoritukselle olisi varmasti tipahtanut sijoitus!"

20.02.2015 Estevalmennus, valmentajana Bertta

"Valmennettavani ratsukko oli tällä kertaa Meeri ja rautias suomenhevonen, Piitu-tamma. He saivat lämmitellä itsenäisesti sillä aikaa kun minä kokosin melko vaatimatonta, kuusiesteistä rataa maneesiin Meerille ja Piitulle hyppäämisen treenaamiseksi. Radassa oli kuitenkin muutama tiukkakin käännös, mutta niistä ei pitäisi olla haittaa, sillä Meeri sanoi Piitun olevan oikea haka äkkinäisissä käännöksissä ja niissä tehtävissä, mitkä vaativat hevoselta paljon ketteryyttä ja keskittymistä.
Heti kun Meeri oli laukannut tammallaan muutaman kierroksen kevyessä istunnassa, pyysin ratsukkoa hyppäämään niin sanottuna verryttelyesteenä erään pitkällä sivulla sijaitsevan ristikon ja tekemällä perään vielä pari raviympyrää.
Rataa hypätessä Piitu näytti osaavan asiansa; hevonenhan suorastaan lensi yli suuremmankin kokoisien esteiden! Siispä jouduin kehumaan ratsukkoa enemmän kuin yleensä valmennettaviani kehun."