Tämä on virtuaalihevonen   |   This is a sim-game horse
VH15-043-0026

Sunspear ★★

Virallinen nimi Sunspear "Sunspear" Omistaja Meeri N. VRL-02160
Syntymäaika 19.01.2015, 17-vuotias Kasvattaja Einfall
Rotu, sukupuoli ruotsalainen puoliverinen, tamma Koulutustaso ko helppo A, re 160cm
Väri, säkä tummanruunikko, 165cm Saavutukset ★★

Luonnekuvaus

Sunspear on luonteeltaan helposti kuumuva ja sähäkkä, vaikka se ei aggressiivinen olekaan. Tamma on usein se tapaus, jota ei monikaan keltanokka ymmärrä. Harva se kerta Sunspearin levottomuus laitetaan kiukuttelun piikkiin, vaikka tamma on vain herkkä - liian kovilla harjoilla harjaaminen on sen mielestä jo maailmanloppu. Ei Sunspearin kanssa tarvitse hissutella kuin missäkin huopatehtaassa, mutta tamma vaatii hoitajaltaan hyviä hermoja ja rauhallisuutta. Etenkin eläinlääkärin luonna vieraillessaan ammattitaitoa vaaditaan, usein tosin huulipurisintakin... Onneksi yleensä kaikki muut askareet menevät maalaisjärjellä.

Sunspear ei ole helpoin ratsastettava. Tamma on usein erittäin menohaluinen jo alkukäyntien aikana, sitä kun saa pidätellä aina suorilla urilla. Sunspear ei ole parhaimmillaan kouluratsastuksessa, vaikka sillä onkin hyvät askellajit ja luontaista ryhtiäkin löytyy. Liika toistaminen ja tylsät tehtävät tekevät Sunspearista häntää vispaavan kauhukakaran, joka luultavasti keksii jotain omaa tekemistä heti kun ratsastaja vähän nukahtaa. Esteillä tamma on ehdottomasti parhaimmillaan - sillä on innokas asenne ja hyvä laukka. Joskus sarjavälit meinaavat jäädä ahtaiksi vauhdin vuoksi, mutta Sunspearilla on yllättävän hyvä kokoamiskyky.

© Jayde VRL-05186

Sukutaulu ja jälkeläiset

Isälinja: Arrivederci - Venerdi - Jack's Boy
Emälinja: Sokerikuun Arianne - Suprant Alpha - Sol Invictus

i. Arrivederci
trak - trn, 163cm
ii. Ch Venerdi
trak - trn, 164cm
ERJ-II, KTK-II
iii. VIR MVA Ch Jack's Boy
iie. Ch Wasservogel
ie. Annie's Song
xx - prn, 167cm
ERJ-I, XLA-II
iei. Mr Bojangles xx
iee. Lotus Oil GA
e. Sokerikuun Arianne
SWB - trn, 159cm
ei. Crayon Jarl
SWB - prn, 160cm
eii. Johniel SWE
eie. Mackenzie SWE
ee. Suprant Alpha
FWB - rn, 167cm
eei. Don Amadore
eee. Sol Invictus

Syntymäaika Sukupuoli Nimi Isä Saavutukset
01. 06.09.2022 ori Galileo Snilli Kastanjan Gallant ei saavutuksia

Kilpailukalenteri

Porrastetut Muut
Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 2958.41
Nopeus ja kestävyys: 87.75
Kuuliaisuus ja luonne: 3646.62
Tahti ja irtonaisuus: 99.98
Tarkkuus ja ketteryys: 0.00

Esteratsastuksessa 6605.03 op. (vaikeustaso 11)

31.05.2016 ERJ Cup Ventos - 150cm - 11/175
28.09.2015 Radical Trotters, tuom. Spookiness - SIN

Valmennukset

16.06.2015 Estevalmennus, valmentajana emmiv

"Meeri ja ruunikko, hieman diivamaisen näköinen ruotsalainen puoliveritamma Sunspear lämmittelivät itsenäisesti pitämäni valmennuksen alussa. Ratsukko käveli ensiksi tietysti alkukäynnit aivan pitkin ohjin ja sitten vielä ravailivat alkuraveja ohjat tuntumalle otettuna. Koska Meeri verrytteli itsensä ja hevosensa hyppykuntoon itsenäisesti, minulle jäi valmennuksen alussa miettiä tämän kerran estetehtävää.

Kun olin päättänyt että tänään Meeri saisi hypätä Sunspearin kanssa kaksi estettä sisältävää linjaa, ratsukko sai vielä laukata muutaman kierroksen taas itsenäisesti sillä aikaa kun kasasin kentän toiselle pitkälle sivulle tätä juuri suunnittelemaani estetehtävää, eli siis linjaa. Jos en vielä maininnut, linjan kahden esteen väliin mahtui korkeintaan viisi laukka-askelta, mutta Sunspear hyppäsi linjan neljällä ja välillä jopa kolmellakin laukalla.

Meeri ja Sunspear saivat aloittaa linjan hyppäämisen heti kun he olivat suorittaneet lämmittelynsä loppuun asti, melko pian siis tämän valmennuksen ensimmäisistä laukannostoista katsottuna. Aluksi linjan esteet olivat vain noin 90 senttimetriä korkeita, mutta valmennuksen lopussa olin nostanut ne jopa yli metrinkin korkuisiksi. Meerin ja Sunspearin hypyt sujuivat kerrassaan loistavasti, vaikka välillä Sunspear oli vähän liiankin innokkaalla päällä!"

15.10.2015 Estevalmennus, valmentajana Elowyn

"Meeri talutti kauniin ruunikkonsa kentälle. Sunspear tanssahteli hiukan jännittyneen oloisena omistajansa ympärillä, mutta hetken hyörittyään rauhoittui ja pysyi paikoillaan Meerin noustessa selkään. Siihen sitten loppuikin tamman kärsivällisyys, ja heti kun Meeri istahti satulaan, Sunspear lähti kävelemään. Katselin huvittuneena kaksikon menoa, kun Meeri alkoi tottuneesti pidätellä Sunspearia saadakseen jalustimet säädettyä, mutta tammalla ei ollut aikomustakaan seisoskella paikoillaan. Se vain jatkoi käppäilyä, ja lopulta minun oli mentävä auttamaan Meeriä, jotta saisimme valmennuksen aloitettua. Pidin Sunspearia aloillaan, ja kyselin Meeriltä vähän kaikenlaista liittyen siihen, mitän hän halusi tänään tehdä, missä Sunspear oli hyvä, ja niin edelleen. Kun ratsukko oli valmis, pyysin Meeriä lämmittelemään itsenäiseti nähdäkseni vähän ratsukon välistä yhteistyötä. Sunspear liikkui Meerin alla kauniissa, pyöreässä muodossa. Vauhtia tammalta ei puuttunut, vaan päinvastoin - Meeri joutui pidättelemään tamaansa aika-ajoin. Tamma ei kuitenkaan näyttänyt siltä, että se aikoisi karata ratsastajansa käsistä, vaan se kuunteli tarkkaavaisesti ratsastajansa apuja. Verryttelyn jälkeen päästin ratsukon hyppimään verryttelyesteitä, jotka olivat korkeudeltaan siinä 145-155 sentin paikkeilla. Ensimmäiselle verkkaesteelle Sunspear tuli oikein kivassa ja rytmikkäässä laukassa. Se katseli estettä hetken kummallisesti, hidasti vauhtia, ja hyppäsi järjettömällä loikalla, Meerin horjahtaessa eteenpäin. Katselin kummastuneena tamman menoa. Seuraava este sujui jo hiukan paremmin, mutta sillekin tuli oikein komea kenguruloikka. Pyysin Meeriä hidastamaan, ja utelin, mistä tamman käytös mahtoi johtua.
"Ööh... se on aika tempperamenttinen hevonen. Ehkä uus paikka hermostuttaa, tai sitten se vaan diivailee", Meeri alkoi selitellä. Nyökkäsin, ja pyysin hyppäämään verraesteet uudelleen. Tällä kertaa Sunspear hyppäsi jo paljon paremmin, ja pääsimme varsinaisen tehtävän kimppuun. Olin rakentanut Meerille ja Sunpearille yhdeksän esteen radan, johon kuului yksi innari ja yksi kolmen esteen sarja. Lisäksi rataan kuului pari muutakin estettä.
Meeri nosti Sunspearilla tyylikkään laukan, ja laukkasi kentän ympäri, ennen kuin käänsi ensimmäiselle esteelle. Liiloin ja valkoisin raidoin koristeltu puomi näytti varmaan Sunspearin silmissä kummalta - tai ainakin se katsoi puomeja hiukan hämillään. Se kuitenkin hyppäsi esteen oikein komealla loikalla, jossa ei ollut juurikaan moitittavaa. Seuraavaksi alkoi kolmen esteen sarja. Se oli Sunspearille selkeästi hankalampi, vaikka se suorittikin sarjan yhdellä pudotuksella. Yksittäiset esteet sujuivat aika lailla kuten ensimmäinenkin, ja oikeat ongelmat alkoivat innarilla. Sunspear ei oikein mahtunut hyppäämään, vaikka sillä olikin erinomainen kokoamiskyky. Hetken aikaa luulin, että se kieltää, sillä eihän tamma tuosta pystyisi hyppäämään. Ruunikko kuitenkin yllätti minut - ja varmaan Meerinkin - loikkaamalla aivan järjettömän suurella loikalla radan viimeisen esteen yli. "Vau", totesin, kun Meeri ratsasti tammansa luokseni. Meeri nyökkäili innostuneen näköisenä.
"Joo. Mä luulin, ettei se mahdu hyppäämään, mut kuitenkin se hyppäs. Ja vielä tosi isolla loikalla!" Meeri nauroi. Pyysin ratsukkoa hyppäämään radan vielä pariin kertaan, ja sitten päästin heidät ansaituille loppukäynneille maastoon."

17.10.2015 Estevalmennus, valmentajana narri

"Tällä kertaa Meerin ratsuna oli puoliveritamma Sunspear. Ratsukolla oli takanaan jo kilpauraa ja tamma oli kuitenkin ison tason hyppääjä, joten tänään päätin keskittyä kaksikon kanssa perusasioiden hiomiseen. Sunspear liikkui reippaasti eteenpäin, ja Meeri joutui aika ajoin pitelemään sitä voimakkaastikin, jotta se ei olisi suoralla lähtenyt kiihdyttelemään liian paljoa. Kehotin ratsastajaa tekemään paljon voltteja ja siirtymisiä askellajien välillä ja sisällä, jotta tamma malttaisi alkaa odottaa ratsastajan apuja sen sijaan, että kiihdytteli vain menemään miten päin itse olisi halunnut mennä.

Perusasioita, eli käytännössä lähestymiset, askelmäärät, suorana ja ympyrällä hyppääminen. Tätä varten olin rakentanut suoralle uralle, pitkän sivun tuntumaan linjan, jonka voisi ratsastaa neljällä tai viidellä askeleella. Pääty-ympyrälle olin sijoittanut kolme estettä askeleen välein. Korkeuden pidin varsin maltillisena, tarkoitus ei ollut hypätä isosti, vaan hyvin.
Sunspear eteni innokkaasti koko ajan, ja Meeri sai tehdä paljon töitä erityisesti sitten, kun laukkaa alettiin lyhentää. Yllättävää kyllä, tamma teki suorat lähestymiset kaikkein parhaiten - olen tottunut siihen, että kaikki hevoset lähestyvät enemmän tai vähemmän mutkalla, toispuoleisia kun ovat. Sunspear kuitenkin suoristui erinomaisesti, kun Meeri vain poisti paineen sisäpohkeesta ja muisti ulko-ohjan tuen, kun taas taipuneena hyppääminen oli hieman hankalampaa. Kyllä tamma taipui rehellisesti pohkeen ympärille, mutta meinasi siitä huolimatta hypätä suoraan.

Lyhentämisen kanssa Meeri joutui pari kertaa ottamaan voimakkaasti kiinni, jotta Sunspear olisi malttanut, mutta muutoin suhteutettu linja, askeleet, ympyrällä hyppääminen, kaikki päivän tehtävät onnistuivat oikein hyvin."