Tämä on virtuaalihevonen   |   This is a sim-game horse
VH21-031-0320

Kingpin Snilli

"Kille" suomalainen puoliverinen, ori väriltään ruunikonkimo, säkäkorkeus 167cm syntynyt 17.09.2021, 6-vuotias kasvattanut Snilli , omistaa Meeri N. VRL-02160 ko helppo A, re 160cm

EV-I (35p)

Luonnekuvaus

Kille on varsinainen sylivauva. Mikään ei olisi sen mielestä parempaa kuin olla lähekkäin sille rakkaan ihmisen kanssa ja saada rapsutuksia - paitsi ruoka. Ilman tammojen läsnäoloa se jopa seuraa hoitajaansa vapaanakin esim. tarhaan ja takaisin. Onneksi ori pitää huomiosta ja harjattavana olemisesta, sillä kura-aikaan sen kimoa karvapeitettä saakin olla putsaamassa oikein urakalla. Ihmisten on helppo toimia Killen kanssa, eikä sen käsittelemisessä tarvitse olla kokenut konkari. Lähes kuka vaan saa sen harjattua niin karsinassa kuin käytävällä ja kaviotkin nousevat mallikkaasti. Karsinassa vapaana ollessa ori saattaa emänsä tavoin tutkia kaikki taskut ja ämpärit, mutta kiinni ollessaan se vain nauttii huomiosta. Välillä ei uskoisi sen olevan ori ollenkaan, mutta kiimassa olevat tammat saavat sen vähän machoilemaan.
Kille tulee yllättävän hyvin toimeen muiden orien ja ruunien kanssa. Se haluaisi tehdä kovasti tuttavuutta kaikkien kanssa, ja orin näkee yleensä tarhassa juoksevan kilpaa muiden tarhakavereiden kanssa.

Kahden huippuhyvän estehevosen varsasta odottaa suuria. Kille täyttää sukunsa ennakkokuvitelmat hyvin, sillä se on estehevonen isolla eellä. Se ei ole mikään kokemattomien ratsu, sillä energiaa orissa on pienen kylän verran. Sen huomaa varsinkin hevosen laukkatyöskentelyssä, sillä maisema vaihtuu laukassa nopeasti. Muuten orin askellajit ovat ehkä hitusen liioiteltuja, eikä ravissa ole kaikkein helpointa istua. Killellä on todella hyvä hyppytekniikka, ja ratsailla se tuntuu lentoon lähdöltä. Se yrittää kyllä joka esteen kohdalla parhaansa, vaikka hyppypaikka olisi vähän huono. Matkaavoittavan laukkansa ansiosta ori on nopea esteradoilla. Kaiken lisäksi se on vielä varsin ketterä, joten ratsastaja voi suunnitella radan tien melko vapaasti ja kunnianhimoisestikin. Hevonen kulkee pienilläkin avuilla, joten orin ratsastettavuus on liki täysi kymppi.

Kille on kyllä ensiluokkainen matkustaja ja kisakävijä. Sen käyttäytymistä ei ole ainakaan vielä tarvinnut hävetä kisapaikalla, vaan sen rauhallisuus ja ihmisläheisyys jatkuvat kotiolojen ulkopuolelle. Yleensä ori hieman pörhistelee muille hevosille verryttelyyn mennessä, mutta rauhoittuu pian työntekoon. Kilpailutilanteissa se edelleen erittää parhaansa, ja yleensä tuliaisina kotiin on jonkinlainen ruusuke.

Sukutaulu

Isälinja: Killmonger F - Konstant C
Emälinja: Dragonball - Casualties Of Cool

Kilpailukalenteri

Päiväkirja ja valmennukset

17.10.2021 Päiväkirjamerkintä

Kille kääntyi juuri kolmivuotiaaksi, ja alkaahan se muistuttaa jo isoa poikaa. Ori on tällä hetkellä veikeän värinen, kun pää alkaa jo hiljalleen kimoutua, mutta muu kroppa on tumma valkoisin sekakarvoin. Sitä saa olla koko ajan putsaamassa, kun Kille tykkää painia tarhakaverinsa kanssa varsinkin näin kura-aikoina. Onneksi orille tulee jo pienestä pitäen pesupaikka tutuksi - jotain hyötyä värityksestä ja vapaa-ajan leikeistä. Loimethan se yleensä rikkoo melkein käyttökelvottomiksi, joten niistä ei hirveästi apua ole.

Hevosen koulutus on alkanut hyvin käyntiin, ja se on saanut jo satulan selkään. Itse selässä ei olla vielä käyty, mutta se on tulossa vähän myöhemmin. Seuraavana meillä olisi tavoitteena osallistua estevarsojen laatuarvosteluun, ja sitä varten olemme harjoitelleet säännöllisesti irtohypytystä. Ori on aina täpinöissään, kun pääsemme maneesille, kun se tietää mitä on luvassa. Välillä se on suorittanut radan vähän turhankin innokkaasti, mutta se rauhoittuu kyllä toistojen kasvaessa. Orin hyppytyylistä päätellen meillä ei pitäisi olla mitään hätää itse laatistilaisuudessa, mutta ainahan voi jotain sattua.

10.09.2022 Estevalmennus, valmentajana Mari H.

"Tänään valmennusvuorossa oli Samuli Jokivaara ja Kille. Komea kimo ori jo ravaili kentällä kun saavuin paikalle. Kentälle oli jo valmiiksi aseteltu muutamia esteitä ja aloin ensitöikseni asettelemaan niitä haluamaani järjestykseen. Olimme puhelimessa sopineet, että tänään vähän jumppailtaisiin erilaisilla linjoilla. Rakensin siis ensin muutamia kavaletteja kahdelle ympyrälle, niin, että ne muodostivat kahdeksikon. Sen lisäksi rakensin perinteisen suoran jumppasarjan neljällä esteellä suoralle linjalle ja kolmen esteen sarjan kaarevalle uralle. Kun ollin saanut esteet koottua, ratsukko oli jo siirtynyt laukkatyöskentelyyn. Ratsukko eteni reippaassa laukassa kenttää ympäri ja pyysinkin ratsastajaa pikkuhiljaa ottamaan oria enemmän kuulolle ja rauhoittamaan tahtia. Ensin Kille vaikutti olevan eri mieltä asiasta, mutta antoi periksi ja hidasti kiltisti tahtiaan. Ratsukko sai tehdä laukassa muutamia ympyröitä ja hakea niillä vähän enemmän kokoamista. Lisäksi ratsukko teki pitkillä sivuilla tempon muutoksia. Kun Kille tuntui olevan hyvin kuulolla, pidettiin pieni hengähdystauko, jonka jälkeen siirryimme itse tehtäviin.
Tositoimet aloitettiin ympyröillä olevilla kavaleteilla. Ratsukko sai tulla kahdeksikon kokonaan ravissa läpi, jonka jälkeen siirryttiin laukkaan. Ravissa Samulilla oli hieman haasteita pitää ori ravissa, sillä se tarjosi joka kavaletin jälkeen laukkaa. Laukkassa tehtävä sujui sen sijaan oikein kivasti, rytmi pysyi tasaisena ja laukatkin vaihtuivat helposti ja puhtaasti kahdeksikon keskellä. Seuraavaksi siirryttiin perinteiselle suoralla uralla olevalle jumppasarjalle. Välit olin tehnyt sellaisiksi ettei ratsastajan tarvinnut turhaan pidätellä, vaan sisään sai tulla suhteellisen pitkällä askeleella. Tehtävä ei aiheuttanut ratsukolle haasteita, vaan he suorittivat sen oikein hienosti ja tasaisesti. Kille hyppäsi varman oloisesti, vaikka ehkä hieman liioitelleen esteiden korkeuteen nähden. Viimeisenä tehtävä siirryttiin sarjalle joka oli kaarevalla uralla. Tässä oli kaksi ekaa estettä hieman matalampia, ja viimeistä estettä korotin hieman. Muistutin Samulia ettei lähde liian nopeasti kääntymään ja pitää kaarevan muodon mielessä koko ajan; näin viimeiselle esteelle saa hyvän lähestymisen. Ensimmäisellä kerralla ratsukko lähti kaartumaan viimeiselle esteelle liian myöhään, ja lähestyminen oli hieman mutkitteleva ratsastajan korjausten takia. Toisella kertaa tehtävä kuitenkin oli jo tutumpi ja ratsastaja muisti ottaa viimeisen esteen jälkeen tien huolellisesti. Killellä ei ollut mitään ongelmia näissä korkeuksissa, ja hieman heikommallakin lähestymisellä se leiskautti kevyesti esteen yli. Tehtävää otettiin myös toiseen suuntaan pari kertaa, jonka jälkeen lopettelimme ja ratsukko sai jäädä tekemään loppuverryttelyjä itsenäisesti."